Loppu häämöttää
Niin siinä vaan kävi minullekin. 2,5 kuukautta tuli, oli ja lähes kokonaan jo meni. Viimeiset muutamat päivät hillutaan vielä Afrikan auringossa ja sitten käännetään nokka kohti Suomen suvea. Tällä viikolla on jo laskeskeltu "viimeisiä". Nyt on jäljellä viimeinen malariapilleri Senegalissa ja perjantaina on ohjelmassa viimeinen lukutaitoryhmä, on ostettu viimeinen kymmenen litran vesitonkka ja sitten sieltä tulee myös se reissun viimeinen päivä.
Työkuviothan ovat nyt Matikoiden kotiin lähdettyä rajoittuneet lukutaitoryhmässä apuopena hengailemiseen ja täytyy sano että tällä ja viime viikolla siitä hommasta on tullut hyvä mieli. On tuntunut siltä, että itsestä on apua tunneilla ja tuleehan siitä väkisin hyvä mieli kun näkee oppilaiden edistyvän. Mutta kuten kaikki hauska myös lukutaitoryhmä loppuu aikanaan, ainakin omalta osaltani.
Muutoin viimeinen viikko on mennyt paljon vähemmän reissaten, mutta kuitenkin paljon kiireisemmin ja stressaavammin kuin alkuperäisen suunnitelman mukaan piti. Kaksi viimeistä viikkoahan piti toteuttaa niin, että ensimmäisellä käydään ostelemassa kaikki tuliaiset ja matkamuistot ja sitten viimeinen hengaillaan localilla kaikessa rauhassa lämmöstä nauttien, poiketaan ehkä johonkin kylään tai kaupungille kamera kourassa turisteilemaan. Hieno suunnitelma, mutta jostain kumman syystä nyt on jo viimeisen viikon torstai ja puolet ostoksista on vielä tekemättä ja oikein missään ei kuitenkaan ole ehtinyt käymään. Päivät tulee ja päivät menee ja jälkeen jää vain hikitahrat t-paitoihin.
Kelit hellii, tänäänkin kaislahuoneen lämpömittari kehui sisäilman (jota tosin kaislahuoneessa on vaikea erottaa ulkoilmasta) lämpötilaksi 31 astetta celsiusta. Tarkenee. EM-jalkapallohuuma koettelee myös Senegalia, omasta puolestani voisin sanoa että onneksi, ja paikallisten kanssa pelejä seuratessa aika sujuu letkeästi. Eipä päivisin oikein jaksakaan muuta tehdä kuin hikoilla. Sen kummemmin en vielä lopetusfiiliksiä tässä käy mieleni sopukoista naaraamaan, ehkä niiden aika on myöhemmin. Nyt säädän tuuletinta kovemmalle ja nautiskelen siitä tiedosta, että suihku ei tarjoile kuin kylmää vettä.
Työkuviothan ovat nyt Matikoiden kotiin lähdettyä rajoittuneet lukutaitoryhmässä apuopena hengailemiseen ja täytyy sano että tällä ja viime viikolla siitä hommasta on tullut hyvä mieli. On tuntunut siltä, että itsestä on apua tunneilla ja tuleehan siitä väkisin hyvä mieli kun näkee oppilaiden edistyvän. Mutta kuten kaikki hauska myös lukutaitoryhmä loppuu aikanaan, ainakin omalta osaltani.
Muutoin viimeinen viikko on mennyt paljon vähemmän reissaten, mutta kuitenkin paljon kiireisemmin ja stressaavammin kuin alkuperäisen suunnitelman mukaan piti. Kaksi viimeistä viikkoahan piti toteuttaa niin, että ensimmäisellä käydään ostelemassa kaikki tuliaiset ja matkamuistot ja sitten viimeinen hengaillaan localilla kaikessa rauhassa lämmöstä nauttien, poiketaan ehkä johonkin kylään tai kaupungille kamera kourassa turisteilemaan. Hieno suunnitelma, mutta jostain kumman syystä nyt on jo viimeisen viikon torstai ja puolet ostoksista on vielä tekemättä ja oikein missään ei kuitenkaan ole ehtinyt käymään. Päivät tulee ja päivät menee ja jälkeen jää vain hikitahrat t-paitoihin.
Kelit hellii, tänäänkin kaislahuoneen lämpömittari kehui sisäilman (jota tosin kaislahuoneessa on vaikea erottaa ulkoilmasta) lämpötilaksi 31 astetta celsiusta. Tarkenee. EM-jalkapallohuuma koettelee myös Senegalia, omasta puolestani voisin sanoa että onneksi, ja paikallisten kanssa pelejä seuratessa aika sujuu letkeästi. Eipä päivisin oikein jaksakaan muuta tehdä kuin hikoilla. Sen kummemmin en vielä lopetusfiiliksiä tässä käy mieleni sopukoista naaraamaan, ehkä niiden aika on myöhemmin. Nyt säädän tuuletinta kovemmalle ja nautiskelen siitä tiedosta, että suihku ei tarjoile kuin kylmää vettä.
0 Comments:
Post a Comment
<< Home